yö­si­ja

Hän kutsui saapuville vainionsa, joka samaten oli iloinen saadessaan tavata Wilhelmin; hän vakuutti, että nuorukainen oli isänsä näköinen, ja valitti, ettei hän lukuisten vieraiden vuoksi voinut antaa hänelle yösijaa.

Häh, senkin kirotut, pakanat! Eivät antaneet yösijaa! Joka talo täytyi käydä, mutta kaikkialta vain ulos ajettiin.

Sen lisäksi hänet määrättiin oikeudessa ottamaan turbaani päästään, hänelle kieltäydyttiin antamasta yösijaa hotellissa, ja monet virkailijat löivät häntä.