Asiasanasto.fi

loukko

substantiivi

/ˈlou̯kːo/

Merkitykset

  1. 1.syrjäinen paikka tai seutu, perukka, nurkka, kulmakunta
  2. 2.huoneen nurkkausSilloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta, hidalgo nyt esiin astuu... (Reino Helismaa: Meksikon pikajuna, 1949.)
  3. 3.(virheellisesti)loukku (epämiellyttävä tai mahdollisesti vaarallinen paikka, josta ei pääse pois)

Etymologia

Sanan alkuperä on epäselvä. Vastineita lähisukukielissä: karjalan loukko, lyydin louk ja viron lõugas. Myös etäsukukielistä on esitetty vastineita (unkarin lyuk, marin luk ’nurkka, mutka’), mutta näiden yhteys sanaan on epävarmaa.

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Tuulena rientää Inkeri riihityön loputtua saunaan, peseytyy, pukee ylleen toiset vaatteet, riihikampsut saunan loukkoon heittäen, ja rientää pirttiin.

Väinö Kataja, Murheen voima

Jeroshka, pieni valkotukkainen poika, jolla oli hopeanhohtoiset silmäripset ja punaiset kulmakarvat, astui käskemättä esiin loukostaan, jossa oli kyhäillyt jotakin käytetyistä tulitikuista ja säleistä.

Vasili Nemirovitsh-Dantshenko, Majurin holhokit

Liekkihotellista tuli viinalta, virtsalta ja mädältä haiseva loukko, jossa miehet makasivat rautasängyissä vieri vieressä.

Wikipedia: Lepakko (rakennus)

Esiintymistiheys

3 433 esiintymää, 1.3 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
1.2
Aikakauslehdet
1.8
Wikipedia
0.9
Reddit
0.7
Tekstitykset
2.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A

Nominatiiviloukko
Genetiiviloukon
Partitiiviloukkoa
Essiiviloukkona
Translatiiviloukoksi
Inessiiviloukossa
Elatiiviloukosta
Illatiiviloukkoon
Adessiiviloukolla
Ablatiiviloukolta
Allatiiviloukolle
Abessiiviloukotta

Riimit

-oukːo

Kaikki riimit