jouk­ko

substantiivi/ˈjou̯kːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

jouk-ko (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 429. yleisin sana

Merkitykset

  1. toisiaan lähellä olevien tai keskenään yhteen kuuluvien yksilöiden tai esineiden ryhmäJoukko voi olla ryhmä ihmisiä.
  2. (erit. monikossa) sotajoukko
  3. (matematiikka)matemaattisten olioiden muodostama tarkkaan määritelty yhdistelmäMatemaattisen joukon jäseniä kutsutaan alkioiksi.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja on kuin ehtynyt ois joka auvomme lähde, joka hermo hervonnut, kiihtävä toimeen ja työhön, on kuin olis tässä kaikki joukkomme tähde, kaksi kolm' aseveikkoa, unhotettua yöhön.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Siitä syntyi väittely, joukko tovereita tuli ympärille kuuntelemaan.
— Minna Canth, Lehtori Hellmanin vaimo
Aluksi hän jakoi valtakunnan sataan pienempään provinssiin, joiden kuvernöörit, jotka olivat aikaisemmin voineet komentaa alueillaan olleita joukkoja, saivat tästedes hoitaa vain siviilihallintoa.
— Wikipedia: Rooman valtakunta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan joukko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Siellä kyökkäsi suuri joukko muijia pyykkejään survoen ja isoäänisesti jutellen.
— Arvi Järventaus, Tie selvä I
Jono ratsumiehiä liittyi joukkoon Alfredin perään kadotakseen vihdoin näkyvistä.
— Zane Grey, Lännen tähtien alla
Todellinen päätäntävalta oli kuitenkin Masudilla rintaman joukkojen komentajana.
— Wikipedia: Ahmad Šah Masud
Paitsi kaartia otti tulomarssiin osaa kaikkien saksalaisten joukkojen edustajia.
— Paul von Hindenburg, Elämäni

Etymologia

1joukko – ryhmä, parvi

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, udmurtti, komi

Lainalähde: Sanaa on esitetty germaaniseksi lainaksi (kantagermaani *jaukja- ← esigermaani *joug- ’yhdistää, iestää’ →→ nykyruotsi ök ’juhta’ jne.), jolloin se olisi kulkeutunut lainasanana varhaiskantasuomesta permiläisiin kieliin ja unkarin sana olisi kokonaan muuta alkuperää. Tähän germaaniseen sanueeseen vertaa juko.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalajoukko ’joukko; perhe, väki’
lyydid́ouk ’joukko, parvi’
vepsäjuuk ’parvi’
virojõuk (g. jõugu) ’joukko, parvi, lauma, joukkio, sakki’

(suomi → pohjoissaame joawˈko (luulajansaame inarinsaame) ’joukko’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

udmurttiĺuk, juk ’(lyhde)koko; joukko, parvi, lauma’
komijuk ’läjä’
–? unkari gyakor ’usea’.

Samaa juurta olevia sanoja

2Joukko – Kalevalan henkilö

Sanakirjassa
Käsitellään sanan Joukahainen yhteydessä

Alkuperältään epäselvä, mahdollisesti samaa sanuetta kuin Peräpohja murt. joukhanen ’joutsen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.outfit, set, outfit, bunch, group, bunch, group, crowd, set, crowd
  • ruotsigrupp, grupp, mängd
  • saksaMasse (f), Gruppe (f), Gruppe (f), Menge (f), Masse (f), Menge (f)
  • ranskafoule (f), ensemble (m), foule (f), ensemble (m)
  • venäjäмножество, множество, масса, группа, группа, масса
  • virogrupp, grupp, rühm, rühm

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • force
  • group
  • bunch
  • body
  • set
  • battery
  • knot
  • gathering

Esiintymistiheys

737 914 esiintymää · 281.1 / milj.

Suomi24
266.0
Sanomalehdet
479.7
Aikakauslehdet
303.5
Wikipedia
756.2
Reddit
242.8
Tekstitykset
183.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: joukossa 25 % · joukkoon 18 % · joukko 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oukːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Joukko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/joukko