lou­kut­ta­mi­nen

substantiivi
Jaa

Johdettu sanasta: loukuttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä loukuttaa

Etymologia

loukuttaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Näillä tienoin olen minä kuullut puhuttavan "yö-loukuttajasta", joka loukutti hamppuja huoneitten oven edustalla, jotta kajahteli vaan tasanmukainen loukuttaminen, joka ei muuten ollenkaan luonnolliselta kuulunut.
— George Sand, Ranskalaisia kansansatuja ja tarinoita
Syyskuun lopulla, kun yöt vielä ovat lauhkeat, alkaa kuun valjussa valossa loukuttaminen.
— George Sand, Hiidenlampi
Frettejä laitetaan kanijahtiin vilkkailla paikoilla keskustan puistoissa, missä ampuminen tai loukuttaminen ei ole mahdollista.
— Wikipedia: Helsingin villikanit