lunt­ta

substantiivi/ˈluntːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lunt-ta (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. paksuhko paperipinkkaKäsikirjoituksesta on kertynyt aikamoinen luntta.

Esimerkkilauseet

Piiat, sen täytiset, eivät kehdanneet syöttää lunttia, kun minä olin sairaana.
— Veikko Korhonen, Harmaalan emäntä
Kelpo pojat eivät ikinä lunttaa.
— Vera Hjelt, Siskosarjalle
Jokaiselle mahdolliselle kiekkojen asetukselle (joita oli 1019, tai sukellusveneiden Enigma -koneiden tapauksessa 1022, sillä niissä käytettiin lopulta neljää kiekkoa kolmen tavallisen sijaan) bombe suoritti sähköisesti sarjan loogisia päätelmiä luntin perusteella.
— Wikipedia: Alan Turing

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: lunta)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874

Lähtökohta: ← nykyruotsi lunta ’kirjaresu, paperipinkka’, sama sana kuin lunta ’riepu, resu; sytytyslanka’, katso lunttu1, lunttu2.

(→ nykyruotsi murt. Suomi lunta ’sama merkitys’), luntti(lappu)

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

265 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.7
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira), vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luntta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luntta