lunt­tu

substantiivi/ˈluntːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lunt-tu (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. (halventava)(vanhahtava)huora, lutka
  2. (historia)varhaisissa tuliaseissa sytytyslankana käytetty, tavallisesti hamppukuidusta valmistettu naru

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Itze ilman Herra Jesus, Aivan autuas Jumala Piti pilvissä keräjät, Selkiässä selvät neuvot, Ruotzin avux runsahaxi Andoi tuulen, teki tuiscun, Lumitteli luntun neuvot, Sammutteli säkehetkin Venäläisten vänniköistä".
— Julius Krohn, Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana
Tämä on aika harmillista: kas tässä minä, viheliäinen, särkynyt hylky kaikkien paheitten aalloilla, ja siinä te, sinä, inhoittava lunttu, ja näin piti olla, jotta minä tämän kirjoittaisin!
— Anna-Maria Tallgren, Paul Verlaine
Ase ladataan asettamalla ruutia ensin pannuun, varoen palavaa lunttua joka usein irrotetaan serpentistä lataamisen ajaksi, minkä jälkeen pannun suojakansi suljetaan.
— Wikipedia: Tuliase

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lunttu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Varhaisin musketti, hakapyssy eli lunttumusketti, laukaistiin palavan luntun avulla.
— Wikipedia: Musketti

Etymologia

1lunttu1 – sytytyslanka; naurislamppu; päresoihtu

Alkuperä
Lainasana (varhaisempi uusruotsi)
Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
murt. hajat.

Lainalähde: ← varhaisempi uusruotsi, nykyruotsi lunta, nykynorja, nykytanska lunte ’sytytyslanka’ ← keskialasaksa lunte ’sama merkitys’, vanh. myös ’(vaate)riepu, resu’, vertaa lunttu2 (viro lont ’kekäle, soihtu’, liivi (SjW) lońt ’soihtu’ todennäköisesti ← saksa).

Samaa juurta olevia sanoja

2lunttu2 – vaateriepu, lumppu

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: lunta)
Levinneisyys
Etelä-Pohjanmaa, paikoin Kaakkois-Häme savolaismurteet

Lainalähde: ← nykyruotsi murt. lunta, lunto ’riepu, resu’, samaa alkuperää kuin sanan lunttu1 kohdalla main. germaaniset sanat.

3lunttu3 – laiska, kömpelö, huonotapainen ihminen; huora

Levinneisyys
melko yleinen
Vastineita
karjala

Deskr.-affektinen sanapesye, johon on osaltaan saattanut vaikuttaa lunttu2 ja sen lainalähde nykyruotsi murt. lunta ’riepu, resu; paksu kömpelö tyttö’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaluntti, luntiško ’lihava, kömpelö, huonoissa vaatteissa kulkeva ihminen’, luntustoa ’liikkua kömpelösti’.

Samaa juurta olevia sanoja

4lunttu4 – huonokuntoinen paksu kirja, paksu paperinippu, luvaton apuneuvo kokeissa

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: lunta)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan luntta yhteydessä

Lainalähde: ← nykyruotsi lunta ’kirjaresu, paperipinkka’, sama sana kuin lunta ’riepu, resu; sytytyslanka’, katso lunttu1, lunttu2.

(→ nykyruotsi murt. Suomi lunta ’sama merkitys’), luntti(lappu)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • tart
  • tramp
  • whore
  • slut

Esiintymistiheys

1 256 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
2.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: lunttu 64 % · luntun 10 % · lunttuja 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untːu

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lunttu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lunttu