lunt­taa­mi­nen

substantiivi/ˈluntːɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: luntata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä luntata

Etymologia

luntata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Ja lunttaaminen, toisen auttaminen koulussa, eikö se ole väärin, mutta kukahan meistä siinä suhteessa on synnitön?
— Jalmari Kara, Konrad Löf
— Lunttaaminen on kiellettyä, sanoi Valdemar.
— Jalmari Kara, Mykkä paholainen
Lunttaaminen Lunttauksella eli kuulusteluvilpillä tarkoitetaan toimintaa, jossa tenttijä hankkii tietoja kuulustelusääntöjen vastaisella tavalla, esimerkiksi vastausten kopioiminen naapurilta, webistä tai mukana tuodusta kirjallisuudesta tentissä tai kokeessa.
— Wikipedia: Vilppi

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilunttaaminen
Genetiivilunttaamisen
Partitiivilunttaamista
Essiivilunttaamisena
Translatiivilunttaamiseksi
Inessiivilunttaamisessa
Elatiivilunttaamisesta
Illatiivilunttaamiseen
Adessiivilunttaamisella
Ablatiivilunttaamiselta
Allatiivilunttaamiselle
Abessiivilunttaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet