luot­ta­mi­nen

substantiivi/ˈluo̯tːɑminen/
Jaa

Johdettu sanasta: luottaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä luottaa

Etymologia

luottaa + johdin -minen

Esimerkkilauseet

— Vai semmoista se Anaskin Jumalaan luottaminen olikin, puhui emäntä toisten hullumpien nauraessa.
tekijä Usea, Kuningattaren romaani ynnä Alkuperäisiä suomalaisia kertomuksia
Sellaiseen luottaminen nyt, kun vaikeudet alkoivat uhata hänen omaa tytärtään, tuntui sittenkin tyhmältä ja jonkunlaiselta leikittelemiseltä kohtalon kanssa.
Zane Grey, Salaperäinen ratsastaja
Muistelmissaan, joihin ei ole aina luottaminen, Hruštšov väittää eläneensä vaatimattoman yksinkertaista elämää.
Wikipedia: Nikita Hruštšov

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluottaminen
Genetiiviluottamisen
Partitiiviluottamista
Essiiviluottamisena
Translatiiviluottamiseksi
Inessiiviluottamisessa
Elatiiviluottamisesta
Illatiiviluottamiseen
Adessiiviluottamisella
Ablatiiviluottamiselta
Allatiiviluottamiselle
Abessiiviluottamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet