luot­ta­mi­nen

substantiivi/ˈluo̯tːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luot-ta-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: luottaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä luottaa

Esimerkkilauseet

Kreivi Saint-Priest, ainoa mies kuninkaan neuvostossa, jolla oli vähänkään päättäväisyyttä, käski tuoda Versaillesiin "Flandre"-rykmentin — yhden niitä harvoja, jonka uskollisuuteen vielä kävi ehdottomasti luottaminen.
— Clara Tschudi, Marie Antoinette
Ei ollut enää luottaminen loistaviin unelmiin entisten voittojen uudistamisesta.
— Émile Zola, Sota
Keskusvallan ohjauksesta vapaassa klaanikulttuurissa tärkeitä arvoja ovat tasa -arvoisuus, riippumattomuus ja vapaus, itseensä ja omaan apuun luottaminen, lojaalisuus sukua kohtaan sekä sotaisuus ja rohkeus itsensä puolustamisessa.
— Wikipedia: Kunniamurha

Etymologia

luottaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: luottamista 60 % · luottaminen 30 % · luottamisesta 4 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luottaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luottaminen