luottaminen
substantiivi/ˈluo̯tːɑminen/luot-ta-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: luottaa
Merkitys
- teonnimi verbistä luottaa
Esimerkkilauseet
Kreivi Saint-Priest, ainoa mies kuninkaan neuvostossa, jolla oli vähänkään päättäväisyyttä, käski tuoda Versaillesiin "Flandre"-rykmentin — yhden niitä harvoja, jonka uskollisuuteen vielä kävi ehdottomasti luottaminen.Ei ollut enää luottaminen loistaviin unelmiin entisten voittojen uudistamisesta.Keskusvallan ohjauksesta vapaassa klaanikulttuurissa tärkeitä arvoja ovat tasa -arvoisuus, riippumattomuus ja vapaus, itseensä ja omaan apuun luottaminen, lojaalisuus sukua kohtaan sekä sotaisuus ja rohkeus itsensä puolustamisessa.Etymologia
luottaa + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: luottamista 60 % · luottaminen 30 % · luottamisesta 4 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-inen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Luottaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luottaminen