luot­taa

verbi/ˈluo̯tːɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luot-taa (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 733. yleisin sana

Johdettu sanasta: luoda

Merkitykset

  1. Taivutus sanasta ill uskoa että joku tai jokin ei petä tai huijaaMinä luotan sinuun.
  2. yksikön partitiivi sanasta luotta

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Ja hän sujautti paperiin kiedotut viisi napoleonia santarmin käteen, ja santarmi poistui heti luotamme.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
Vaikk' oonkin paha, vaivun ristis juureen; Ja luotan lujasti sun armoos suureen.
— Mauno Rosendal, Suomen herännäisyyden historia XIXllä vuosisadalla II 1836-1844
Ansoffin käsitys oli, ihmiset yrityksissä havaitsevat oireita muutoksista mutta eivät ymmärrä niiden merkitystä, koska luottavat siihen, mitä menneestä on opittu, mikä johtaa tappioihin tai voittojen menetykseen.
— Wikipedia: Heikko signaali

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan luottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

He luottivat täydellisesti toisiinsa arvaten toistensa salatuimmatkin ajatukset.
— Gustave Aimard, Arkansasin sissit
Minä luottaisin uskollisuuteeni ja kestäväisyyteeni -- ja Doraan".
— Charles Dickens, David Copperfield II
Vaikk' oonkin paha, vaivun ristis juureen; Ja luotan lujasti sun armoos suureen.
— Mauno Rosendal, Suomen herännäisyyden historia XIXllä vuosisadalla II 1836-1844
Pyhän temppelin portteihin olivat viimeiset paenneet Jehovan apuun luottaen.
— Arvid Järnefelt, Orjan oppi

Etymologia

1luottaa1 – uskoa, turvautua; välttää, kelvata; onnistua, luonnistua, sujua

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro, liivi

Todennäköisesti johdos joko v:stä luoda1 (ja siten sama sana kuin luottaa2, katso tätä) tai pron.-vartalosta luo- (katso luo). — Epäselvä on suhde s.v. luote mainittuun v:iin *luottaa ’lukea uhriloitsuja’. Jos jälkimmäiselle esitetty germaaninen etymologia on oikea, lienee ajateltavissa, että v:ssä luottaa ’uskoa, turvautua’ on ainakin semanttista vaikutusta tästäkin sanasta.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlōttā ’luottaa, uskoa’, lōttīssa ’nojautua, tukeutua’
karjalaluottoa ’luottaa, uskoa; määrätä; sujua, luonnistua’, luottoakseh ’luottaa, turvautua’, luottavuo ’sama merkitys’
viroloota ’toivoa; luottaa; turvautua’, lootus ’toivo; luottamus’ (vertaa myös Wied loodus ’satoisa’)
liivilūotə ’toivoa; luottaa’, lūotəks ’toivo’

(pohjoissaame luotˈtet (inarinsaame) ’luottaa’ ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

2luottaa2 – panna luomaan (ojaa, lunta, lantaa; kangasta); kulje(tu)ttaa veneellä veden yli

Levinneisyys
paikoin murt.
Vastineita
karjala

Johd. v:stä luoda1. — Samaa alkuperää saattaa olla myös luottaa1 (katso tätä).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalaluottoa ’panna luomaan’.

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.trust
  • ruotsilita
  • ranskaconfiance, faire
  • venäjäдоверять
  • esp.confiar
  • virousaldama

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • trust
  • bank
  • rely
  • swear
  • calculate
  • count
  • reckon
  • depend on

Esiintymistiheys

409 985 esiintymää · 156.2 / milj.

Suomi24
145.3
Sanomalehdet
80.4
Aikakauslehdet
70.1
Wikipedia
27.7
Reddit
116.5
Tekstitykset
405.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: luottaa 44 % · luota 16 % · luotan 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin luottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäluotanluotinolen luottanutolin luottanut
sinäluotatluotitolet luottanutolit luottanut
hänluottaaluottion luottanutoli luottanut
meluotammeluotimmeolemme luottaneetolimme luottaneet
teluotatteluotitteolette luottaneetolitte luottaneet
heluottavatluottivatovat luottaneetolivat luottaneet
passiiviluotetaanluotettiinon luotettuoli luotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäluottaisinolisin luottanut
sinäluottaisitolisit luottanut
hänluottaisiolisi luottanut
meluottaisimmeolisimme luottaneet
teluottaisitteolisitte luottaneet
heluottaisivatolisivat luottaneet
passiiviluotettaisiinolisi luotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäluota—
hänluottakoonolkoon luottanut
meluottakaamme—
teluottakaa—
heluottakootolkoot luottaneet
passiiviluotettakoonolkoon luotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäluottanenlienen luottanut
sinäluottanetlienet luottanut
hänluottaneelienee luottanut
meluottanemmelienemme luottaneet
teluottanettelienette luottaneet
heluottanevatlienevät luottaneet
passiiviluotettaneenlienee luotettu

Infinitiivit

1. infinitiiviluottaa
1. inf. pitkä muotoluottaakseen
2. inf. inessiiviluottaessa
2. inf. inessiivi, passiiviluotettaessa
2. inf. instruktiiviluottaen
3. inf. inessiiviluottamassa
3. inf. elatiiviluottamasta
3. inf. illatiiviluottamaan
3. inf. adessiiviluottamalla
3. inf. abessiiviluottamatta
3. inf. instruktiiviluottaman
4. infinitiiviluottaminen
5. infinitiiviluottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiluottava
Passiivin 1. partisiippiluotettava
Aktiivin 2. partisiippiluottanut
Passiivin 2. partisiippiluotettu
Agenttipartisiippiluottama
Kieltopartisiippiluottamaton

Riimit

-uotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luottaa