luot­ta­vuus

substantiivi/ˈluo̯tːɑʋuːs/
Jaa

Johdettu sanasta: luottaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. taipumus tai kyky luottaa muihin

Esimerkkilauseet

Lait, laitokset meill' ovat samat, Isien kätten vahvistamat Ja niihin vakaa luottavuus.
— J. H. Erkko, Kootut teokset II
Heidän verraten vaalea ihovärinsä, heidän luottavuutensa — he soutelivat yhtä pelkäämättä portugalilaisten kuin aasialaistenkin aluksien luo — monet heidän tavoistaan ja puvutkin Portugalilaisten mielestä muistuttivat enemmän Länsimaita kuin kaukaista Itää.
— I. K. Inha, Maantiede ja löytöretket II
Järjestelmälle asetetut vaatimukset toimii vertailukohtana, johon mitattua luottavuutta verrataan.
— Wikipedia: Luotettavuustekniikka

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluottavuus
Genetiiviluottavuuden
Partitiiviluottavuutta
Essiiviluottavuutena
Translatiiviluottavuudeksi
Inessiiviluottavuudessa
Elatiiviluottavuudesta
Illatiiviluottavuuteen
Adessiiviluottavuudella
Ablatiiviluottavuudelta
Allatiiviluottavuudelle
Abessiiviluottavuudetta

Riimit

-uotːɑʋuːs

Kaikki riimit

Lähteet