lupailusubstantiivi
/ˈlupɑi̯lu/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.toistuva, usein epävarma tai epäluotettava lupausten antaminen
Esimerkkilauseet
En kaipaa kunniaa, jota minulle olette ennustaneet, ja käskynhaltijan lupailut minua pelottavatkin.
— "Noin pitkiä... noin?..." (hän näytti käsillänsä). "Ja joka päivä?... Eikö niin?... Näinkö pitkiä?" — satoi yhä uusia kysymyksiä keskeyttäen Oolavin lupailut.
Pakkosiirroista, sopimuksista ja lupailuista huolimatta siirtolaisasutus levisi ennen pitkää myös Intiaaniterritorioon.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 2
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | lupailu |
| Genetiivi | lupailun |
| Partitiivi | lupailua |
| Essiivi | lupailuna |
| Translatiivi | lupailuksi |
| Inessiivi | lupailussa |
| Elatiivi | lupailusta |
| Illatiivi | lupailuun |
| Adessiivi | lupailulla |
| Ablatiivi | lupailulta |
| Allatiivi | lupailulle |
| Abessiivi | lupailutta |
Riimit
-upɑilu
Kaikki riimit