lu­raut­taa

verbi/ˈlurɑutːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lu-raut-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. läikyttää tai kaataa pieni määrä nestettä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan lurista yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Onomat. sanoja, vertaa lorista.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalalurata ’lorista; hyräillä’, luruttoa ’lorista’, luru ’hyräily’
viroluriseda, luristada ’ryystää’, lurada (Wied) ’loruta, puhua joutavia’, lurin ’korina; ryystävä ääni’.

Esiintymistiheys

778 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: lurauttaa 71 % · lurautti 11 % · lurautan 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin lurauttaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minälurautanlurautinolen lurauttanutolin lurauttanut
sinälurautatlurautitolet lurauttanutolit lurauttanut
hänlurauttaalurauttion lurauttanutoli lurauttanut
melurautammelurautimmeolemme lurauttaneetolimme lurauttaneet
telurautattelurautitteolette lurauttaneetolitte lurauttaneet
helurauttavatlurauttivatovat lurauttaneetolivat lurauttaneet
passiivilurautetaanlurautettiinon lurautettuoli lurautettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälurauttaisinolisin lurauttanut
sinälurauttaisitolisit lurauttanut
hänlurauttaisiolisi lurauttanut
melurauttaisimmeolisimme lurauttaneet
telurauttaisitteolisitte lurauttaneet
helurauttaisivatolisivat lurauttaneet
passiivilurautettaisiinolisi lurautettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinälurauta—
hänlurauttakoonolkoon lurauttanut
melurauttakaamme—
telurauttakaa—
helurauttakootolkoot lurauttaneet
passiivilurautettakoonolkoon lurautettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minälurauttanenlienen lurauttanut
sinälurauttanetlienet lurauttanut
hänlurauttaneelienee lurauttanut
melurauttanemmelienemme lurauttaneet
telurauttanettelienette lurauttaneet
helurauttanevatlienevät lurauttaneet
passiivilurautettaneenlienee lurautettu

Infinitiivit

1. infinitiivilurauttaa
1. inf. pitkä muotolurauttaakseen
2. inf. inessiivilurauttaessa
2. inf. inessiivi, passiivilurautettaessa
2. inf. instruktiivilurauttaen
3. inf. inessiivilurauttamassa
3. inf. elatiivilurauttamasta
3. inf. illatiivilurauttamaan
3. inf. adessiivilurauttamalla
3. inf. abessiivilurauttamatta
3. inf. instruktiivilurauttaman
4. infinitiivilurauttaminen
5. infinitiivilurauttamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippilurauttava
Passiivin 1. partisiippilurautettava
Aktiivin 2. partisiippilurauttanut
Passiivin 2. partisiippilurautettu
Agenttipartisiippilurauttama
Kieltopartisiippilurauttamaton

Riimit

-utːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lurauttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lurauttaa