luuleminen
substantiivi/ˈluːleminen/luu-le-mi-nen (4 tavua) · 10 kirjainta
Johdettu sanasta: luulla
Merkitys
- teonnimi verbistä luulla
Esimerkkilauseet
Hän seisoi ääneti, ja selvää oli, ettei hän tietänyt, mitä hänen oli luuleminen tahi ajatteleminen."Mutta teidän on toimitettava asia siten, ett'ei siitä kukaan, eivät teidän vieraannekaan, mitään huomaa; varkaat eivät saa lainkaan havaita että olette varuillan: ne, vaan on heidän luuleminen ett'ei heillä ole mitään pelättävää."Mitä on minun luuleminen ja ajatteleminen —!Liittyvät sanat
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: luuleminen 48 % · luulemista 30 % · luulemisen 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-inen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Luuleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luuleminen