- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: lura)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan luurata yhteydessä
- Slangissa
- 1910 lähtien
- suomiluurata
- nykyruotsilura ’vaania, väijyä, kuunnella’, ligga på lur ’olla vaanimassa, väijyksissä’
- keskialasaksalūren lūr ’sama merkitys’
keskialasaksa → viro luurata, (Wied) luurida ’vakoilla; väijyä, vaania’, luure ’vakoilu’, (Wied) luur (g. luuri) ’väijytys’, liivi lūrə ’väijyä’. — suomi → inarinsaame luvrȧđ ’vaania, katsella; lorvia’.
~ (suomi →) karjala luurata ’sama merkitys’