luus­ka­he­vo­nen

Jaa
Viittaa artikkeliin

13 kirjainta

sisältää sanat: luuska + hevonen

Merkitys

  1. huono hevonen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan luuska yhteydessä
Slangissa
1920 lähtien

? → pohjoissaame luwˈsko ’homssu, laiska’ (johon mahdollisesti myös luulajansaame lusjka ’kevytmielinen nainen’).

Mahdollisesti deskr. sana; vertaa kuitenkin nykyruotsi murt. Suomi luska ’rämpiä, lorvia’, lusskär ’lurjus, riiviö’ sekä toisaalta luoska.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

luuska ’(vanha) hevonen; elähtänyt nainen; ilotyttö’

murresana, joka todennäköisesti ← venäjä lóšadʹ ’hevonen’; sanalla on paljon äänt. läheisiä variantteja murteissa, joihin, kuten esimerkiksi myös sanaan luu se on voinut puhujien mielessä yhdistyä.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luuskahevonen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luuskahevonen