luu­va­lo­hei­nä

Jaa
Viittaa artikkeliin

12 kirjainta

sisältää sanat: luu + valo + heinä

Merkitys

  1. vanamo, Linnaea borealis (tms. luuvalon hoitoon käytetty kasvi)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan uuvana yhteydessä

Hämärtynyt variantti sanasta luuvalonruoho ’vanamo’, jolla rinn. lisäksi luuvana-, luuvanoruoho sekä esimerkiksi luuvaloheinä, suoni-, nivelheinä, kaikilla merk. ’vanamo, Linnaea Borealis’.

Samaa juurta olevia sanoja

Tuskin laina (germaaninen *kwalō-, vertaa nykyruotsi kval ’tuska’), vaan omap.: joko alkuaan sama kuin valo1 (merk:n kehitys tällöin ’loiste’ → ’polte’ → ’kipu’) tai v:n valua yhteyteen kuuluva (merk:n suhteen vertaa viro jooksva ’nivelreuma’; katso myös reuma). — Vertaa myös valittaa, valo1.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

vatja(Tsv; ← viro) valutta ’särkeä’
virovalu ’kipu’, luuvalu ’luuvalo’, luuvalurohi ’luuvaloheinä’, valutada ’särkeä’, valus ’kipeä’
liivivaʾl ’kipu, tuska’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luuvaloheinä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luuvaloheinä