luu­vi

substantiivi/ˈluːʋi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

luu-vi (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. muinainen anatolialainen kieli tai sitä puhuva kansa

Esimerkkilauseet

Andrea Margareeta kysyi nyt minulta, enkö haluaisi katsella puutarhaa sekä keittiötä ja kellareita, luuvia ja latoja.
— Henrik Scharling, Nöddebon pappilassa uudenvuoden aikaan
Unkarissa ei käytetä riihiä ja luuvia, vaan vilja puidaan kovaksi tallatulla tanterella taivasalla.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
Yksi alueella tuolloin puhuttu kieli oli luuvin kieli, jota on ehdotettu troijalaistenkin kieleksi, mutta asiasta ei ole yksimielisyyttä.
— Wikipedia: Troija

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • Luvian
  • Luwian

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːʋi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luuvi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luuvi