luu­vi

substantiivi/ˈluːʋi/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. muinainen anatolialainen kieli tai sitä puhuva kansa

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Andrea Margareeta kysyi nyt minulta, enkö haluaisi katsella puutarhaa sekä keittiötä ja kellareita, luuvia ja latoja.
— Henrik Scharling, Nöddebon pappilassa uudenvuoden aikaan
Unkarissa ei käytetä riihiä ja luuvia, vaan vilja puidaan kovaksi tallatulla tanterella taivasalla.
— Mór Jókai, Uusi tilanhaltia
heetin ja luuvin sukuinen kieli) tai indoiranilainen kieli (mm.
— Wikipedia: Lineaari-A-kirjoitus

Englanninkieliset vastineet

  • Luvian
  • Luwian

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluuvi
Genetiiviluuvin
Partitiiviluuvia
Essiiviluuvina
Translatiiviluuviksi
Inessiiviluuvissa
Elatiiviluuvista
Illatiiviluuviin
Adessiiviluuvilla
Ablatiiviluuvilta
Allatiiviluuville
Abessiiviluuvitta

Riimit

-uːʋi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet