lu­van­hal­ti­ja

substantiivi/ˈluʋɑnˌhɑltijɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lu-van-hal-ti-ja (5 tavua) · 12 kirjainta

sisältää sanat: lupa + haltija

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö tai yhteisö, jolle on myönnetty virallinen lupa tai lisenssi

Esimerkkilauseet

Jos ampuma -asetta säilytetään väliaikaisesti tulee ampuma -ase tai sen osa pitää lukitussa paikassa, muuten lukittuna taikka siten, että ase tai sen osa on luvanhaltijan tai muun kyseisen aseen hallussapitoon oikeutetun henkilön välittömässä valvonnassa.
— Wikipedia: Aselupa Suomessa
Malminetsintälupa ei vielä oikeuta esiintymän hyödyntämiseen, mutta luvanhaltija saa etuoikeuden malminetsintäalueen kaivoslupaan.
— Wikipedia: Kaivos
Luvan jatkamisen edellytyksinä on muun muassa se, että luvanhaltija on noudattanut laissa säädettyjä velvollisuuksia ja malminetsintä on ollut järjestelmällistä ja tehokasta .
— Wikipedia: Kaivos

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: luvanhaltijan 38 % · luvanhaltija 30 % · luvanhaltijoiden 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑltijɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luvanhaltija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luvanhaltija