lä­he

Lähe kuulu kulkemahan tätä uutta tietä myöten, vasta-aikuista ratoa, tiasen ojentamoa, [t.

En lähe minä Virohon, en lähe, lupoakana, Viron vettä soutamahan, saarellista sauvomahan, syömähän Viron kaloja, Viron lientä lippomahan.

Kylässä oli tunnettu Iiliän tammi, uhrilähde (kupol 'o -lähe), uhrikaivo (kupula -kaivo) ja uhripaikka (čivirõukko) sekä Iiliän puro (Iliä -õja).