magnetoituma
substantiivi/ˈmɑɡnetoi̯tumɑ/mag-ne-toi-tu-ma (5 tavua) · 12 kirjainta
Merkitys
- magnetismiin liittyvä suure, jolla tarkoitetaan magneetin magneettimomenttia jaettuna sen tilavuudella
Esimerkkilauseet
Jos kappale asetetaan vastakkaissuuntaiseen magneettikenttään, joka on sen koersiivisuutta pienempi, sen magnetoituma pienenee aikaa myöten nollaan.Paramagneettisen aineen magnetoituma riippuu voimakkaasti lämpötilasta, sillä magneettisten momenttien epäjärjestys on suurempi korkeammassa lämpötilassa.Kun kappale viedään ulkoiseen magneettikenttään, ne alueet, joiden magneettiset momentit ovat samaan suuntaan kuin ulkoinen magneettikenttä, alkavat kasvaa ja näin kappaleen ulkoinen magnetoituma kasvaa kunnes magneettikentän kanssa yhdensuuntaisten magneettisten momenttien alue on kasvanut koko kappaleen kokoiseksi ja magnetoituma ei voi enää kasvaa.Liittyvät sanat
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- magnetisation
- magnetization
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-oitumɑ
Kaikki riimitluokat:
Lähteet
- Wikisanakirja (suomi)· CC BY-SA 4.0
- Wiktionary (englanti)· CC BY-SA 4.0
- FinnWordNet 2.0, Lindén et al. (2012)· CC BY 3.0
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Magnetoituma. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/magnetoituma