mit­tasubstantiivi

1. 1.jokin suureen arvo tai mittauksen tulosKappa on vanha mitta.
2. 2.jokin laite, jolla voi mitata tai joka määrittää jonkin mittayksikönOnko sinulla metrin mittaa?
3. 3.(matematiikka)joukkofunktio, joka liittää luvun annetun joukon osajoukkoonDiracin mitta on mitta, joka saa yhdellä lähtöjoukkonsa alkiolla arvon 1, ja muilla arvon 0.
4. 4.(kirjallisuustiede)tietty mitallisessa runoudessa käytettävä säännönmukainen muoto, metrumiHeksametri eli kuusimitta on runomittaopissa antiikkisten sankarirunojen mitta.
5. 5.(Matematiikka)kuvaus (missä on -algebra jossakin joukossa) , joka antaa tyhjän joukon mitaksi ja on numeroituvasti Matematiikka:-additiivinen

1. 1.measure (prescribed quantity or extent)
2. 2.measure (limit that cannot be exceeded)
3. 3.measure (receptacle or vessel of standard size)
4. 4.measure (standard against which something can be judged)
5. 5.measure (any of various standard units of capacity)
6. 6.measure (size ascertained by measuring)
7. 7.(plural-normally)dimension (measure of spatial extent)
8. 8.measure (something to take measurements)
9. 9.gauge (instrument to determine dimensions, distance, or capacity)

Synonyymit

Etymologia

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet