- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan maximum, taivutusmuoto sanasta maximus ’isoin, suurin; pisin’, superlatiivi sanasta magnus ’iso, suuri; pitkä’.
mak-si-mi (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 3 898. yleisin sana
— Veliparka, — värähti vastaan Maksimin ääni.Viimein, kun suru kovemmin alkoi ahdistaa Maksimia, niin tarttui ohjaksiin, korjasi hattuaan, vihelsi ja huusi, antaen mennä täyttä nelistä.Tyypillisiä sijaintia kuvaavia tunnuslukuja ovat moodi, minimi, maksimi, mediaani, kvantiilit, sekä erilaiset keskiarvot.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan maksimi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Nämä kohdat ja ovat funktion paikallisia maksimi - ja minimikohtia.Oletetaan sitten, että kyseessä ei ole vakiofunktio ja maksimi saavutetaan välin pisteessä .Lähtökohtana lähinnä latinan maximum, taivutusmuoto sanasta maximus ’isoin, suurin; pisin’, superlatiivi sanasta magnus ’iso, suuri; pitkä’.
52 870 esiintymää · 20.1 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: maksimi 74 % · maksimin 5 % · maksimiin 5 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑksimi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Maksimi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maksimi