Asiasanasto.fi

mankuminen

substantiivi

/ˈmɑŋkuminen/

Johdettu sanasta: mankua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä mankua

Etymologia

mankua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Lukashka ei vastannut mitään, — häntä nähtävästi harmitti tuo mankuminen; mutta hän tiesi, ettei sitä voinut välttää.

Leo Tolstoi, Kasakat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivimankuminen
Genetiivimankumisen
Partitiivimankumista
Essiivimankumisena
Translatiivimankumiseksi
Inessiivimankumisessa
Elatiivimankumisesta
Illatiivimankumiseen
Adessiivimankumisella
Ablatiivimankumiselta
Allatiivimankumiselle
Abessiivimankumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit