man­ner

erisnimi, substantiivi/ˈmɑnːer/
Jaa

Merkitys

  1. (maantiede)mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä, vrt. saari ja maanosaSoudimme saaresta mantereelle.

Synonyymit

Etymologia

Johdos samasta kantasanasta kuin esim. mantu.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.mainland, continent
  • ruotsikontinent, fastland
  • saksaFestland (n)
  • venäjäконтинент, материк
  • esp.continente
  • viromander, kontinent, mannermaa, manner
  • italiacontinente
  • puolakontynent

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Akka mantereen alainen, manun eukko, maan emäntä!
Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Lähimpään saareen oli matkaa ehkä noin neljä kilometriä, mantereelle ehkä kuusi taikka seitsemän.
Olli Karila, Kultakuningas
Maan kohoaminen muuttaa rantaviivaa, kun merenlahtia kuroutuu järviksi ja kuivuu niityiksi, salmet madaltuvat ja saaret kasvavat kiinni toisiinsa ja mantereeseen, luotoja ja kareja kohoaa merestä.
Wikipedia: Viime jääkausi Suomessa

Englanninkieliset vastineet

  • continent
  • mainland

Esiintymistiheys

44 776 esiintymää · 17.1 / milj.

Suomi24
14.9
Sanomalehdet
31.5
Aikakauslehdet
28.2
Wikipedia
66.8
Reddit
14.2
Tekstitykset
10.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 49

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimanner
Genetiivimanteren
Partitiivimannerta
Essiivimanterena
Translatiivimantereksi
Inessiivimanteressa
Elatiivimanteresta
Illatiivimantereeseen
Adessiivimanterella
Ablatiivimanterelta
Allatiivimanterelle
Abessiivimanteretta

Riimit

-ɑnːer

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet