man­ner

erisnimi, substantiivi/ˈmɑnːer/
Jaa

Merkitys

  1. (maantiede)mannermaa t. suuri yhtenäinen maa-alue meren keskellä, vrt. saari ja maanosaSoudimme saaresta mantereelle.

Synonyymit

Etymologia

Johdos samasta kantasanasta kuin esim. mantu.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.mainland, continent
  • ruotsikontinent, fastland
  • saksaFestland (n)
  • venäjäконтинент, материк
  • esp.continente
  • viromander, kontinent, mannermaa, manner
  • italiacontinente
  • puolakontynent

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Akka mantereen alainen, manun eukko, maan emäntä!
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Lähimpään saareen oli matkaa ehkä noin neljä kilometriä, mantereelle ehkä kuusi taikka seitsemän.
— Olli Karila, Kultakuningas
Maan kohoaminen muuttaa rantaviivaa, kun merenlahtia kuroutuu järviksi ja kuivuu niityiksi, salmet madaltuvat ja saaret kasvavat kiinni toisiinsa ja mantereeseen, luotoja ja kareja kohoaa merestä.
— Wikipedia: Viime jääkausi Suomessa

Englanninkieliset vastineet

  • continent
  • mainland

Esiintymistiheys

44 776 esiintymää · 17.1 / milj.

Suomi24
14.9
Sanomalehdet
31.5
Aikakauslehdet
28.2
Wikipedia
66.8
Reddit
14.2
Tekstitykset
10.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 49

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimanner
Genetiivimanteren
Partitiivimannerta
Essiivimanterena
Translatiivimantereksi
Inessiivimanteressa
Elatiivimanteresta
Illatiivimantereeseen
Adessiivimanterella
Ablatiivimanterelta
Allatiivimanterelle
Abessiivimanteretta

Riimit

-ɑnːer

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet