mar­mo­roi­tu­mi­nen

substantiivi/ˈmɑrmoroi̯tuminen/
Jaa

Johdettu sanasta: marmoroitua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä marmoroitua

Etymologia

marmoroitua + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimarmoroituminen
Genetiivimarmoroitumisen
Partitiivimarmoroitumista
Essiivimarmoroitumisena
Translatiivimarmoroitumiseksi
Inessiivimarmoroitumisessa
Elatiivimarmoroitumisesta
Illatiivimarmoroitumiseen
Adessiivimarmoroitumisella
Ablatiivimarmoroitumiselta
Allatiivimarmoroitumiselle
Abessiivimarmoroitumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet