meh­tä

Kaikkein mahtavin metsäläisten suuressa joukossa oli kumminkin karhu, ja kaikkein parhaat miehetkin tarvittiin sitä vastaan, niinkuin suuret Jylhän turat, tuima Risu-äijä ja Mehtä-Porasen kovat korpelaiset sekä Karhunpiilon ukot Lestillä ynnä Urpilaiset Kivijärvellä.

Mehtä, tuolla, sinittää, Vuoret kaikki pimittää — Roavaat kaikenlaiset, Kylän lapset, naiset, Käypi tuolla, Soittaa suolla, Soattaa karjan pohjos-puolla.

Lisäksi savolaismurteille tyypillistä on, että yleiskielen ts:n paikalla on ht: mehtä ' metsä ', kahtoo ' katsoo '.