Asiasanasto.fi

meneminen

substantiivi

/ˈmeneminen/

Johdettu sanasta: mennä

Merkitys

  1. 1.lähteminen ja kulkeminen johonkin päämääräänSinne ei ole menemistä.

Etymologia

teonnimi verbistä mennä

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.going
  • ruotsigång

Esimerkkilauseet

"Parasta olisi kumminki, jos ilma seisovaiselle näyttää, mennä huomenna lahden taakse", virkkoo Kölliskö, "takalon heinikon ehtisi jonaki sadepäivänä kaataa, kun ei käy etemmä meneminen".

Kyösti, Kölliskö

Tämmöisessä hädässä jonkun helläsydämisen madamin tuli semmoisia poikia sääliksi, jotka elivät "puolella muonamäärällä", ja hankki heille tarpeellisen ruoan, taikka oli heidän meneminen "kinesaamaan" onnellisimpain kumppanien luo, kunnes paremmat ajat sattuivat.

K. Pohjanen, Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista

Tämä johtui siitä, että tiheään metsään meneminen metsästysaseen kanssa oli lailla kielletty, ja sen vuoksi tottelevaisuus oli sitkeyttä tärkeämpi rotuominaisuus.

Wikipedia: Latvianajokoira

Englanninkieliset vastineet

  • going

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivimeneminen
Genetiivimenemisen
Partitiivimenemistä
Essiivimenemisenä
Translatiivimenemiseksi
Inessiivimenemisessä
Elatiivimenemisestä
Illatiivimenemiseen
Adessiivimenemisellä
Ablatiivimenemiseltä
Allatiivimenemiselle
Abessiivimenemisettä

Riimit

-inen

Kaikki riimit