mes­ta­rin­kir­ja

substantiivi/ˈmestɑrinˌkirjɑ/
Jaa

Yhdyssana: mestari + kirja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. todistus, joka osoittaa henkilön saavuttaneen mestarin ammattipätevyyden

Esimerkkilauseet

Tehköön hän edelleen mestariteoksiaan, saamatta mitään mestarinkirjaa.
— Jean-Jacques Rousseau, Émile eli Kasvatuksesta
Uusi verkatehtailija esitti tukholmalaisen mestarinkirjan ja kuvasi korkeammassa tyylissä pikkukaupungin viranomaisille "patriotista" aikomustaan.
— Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia II
Kun Fabergé oli saanut mestarinkirjansa, hän pystyi pian sen jälkeen vuokraamaan vuonna 1842 oman liike - ja työhuoneensa Pietarin keskustasta.
— Wikipedia: Fabergé (yritys)

Esiintymistiheys

19 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimestarinkirja
Genetiivimestarinkirjan
Partitiivimestarinkirjaa
Essiivimestarinkirjana
Translatiivimestarinkirjaksi
Inessiivimestarinkirjassa
Elatiivimestarinkirjasta
Illatiivimestarinkirjaan
Adessiivimestarinkirjalla
Ablatiivimestarinkirjalta
Allatiivimestarinkirjalle
Abessiivimestarinkirjatta

Riimit

-irjɑ

Kaikki riimit

Lähteet