- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan nenä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | nenä ’nenä; kärki, kulma; niemi, niemen nokka’, nenästüä ’suuttua’ |
|---|---|
| karjala | nenä ’nenä; vainu; kärki, huippu, keula, pää; luonnosta tai esineistä tullut sairaus (uskomus)’, nenusta ’mäystin, varpaallinen; hevosen turvan yli kulkeva hihna suitsissa’, nenitellä ’pistellä, piikitellä, nälviä’ |
| lyydi | ńeńä, nenä ’nenä; kirveen ulkokärki; veneen nokka’ |
| vepsä | ńena ’nenä, nokka; kärki; nostantatauti’ |
| vatja | nenä ’nenä; kärki; itu’ |
| viro | nina, murt. nena, eteläviro nõna, nana ’nenä; esiin pistävä pää, kärki; niemi’, ninastada ’nyrpistää nenää, suutahtaa’ |
| liivi | nanā ’nenä, kuono, kärsä; niemi’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| ruotsinsaame | ruotsinsaame njuon(n)e, njun(n)e ’nenä’, piitimensaame njuonnie (eteläsaame uumajansaame) ’nenä; kärki; kallion kieleke (E)’, luulajansaame njunn(j)ē ’nenä, kuono, nokka; (esimerkiksi suksen, ahkion, veneen, veitsen, neulan) kärki; matalahko, kaita tunturin tai vuoren haara’, pohjoissaame njunne (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’nenä, nokka, kärsä; kärki’ (saame sanat liittyvät vokaalistoltaan lähinnä eteläviro ja liivi muotoihin; sanalla on ilmeisesti alkuaan ollut vahvasti deskr. luonne, josta muun muassa itämerensuomi vokaalivaihtelut johtunevat). |
|---|