met­sän­ne­nä

Jaa
Viittaa artikkeliin

10 kirjainta

sisältää sanat: metsä + nenä

Merkitys

  1. luonnossa piilevästä pahasta voimasta aiheutuvaksi uskottu tartuntasairaus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan nenä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennenä ’nenä; kärki, kulma; niemi, niemen nokka’, nenästüä ’suuttua’
karjalanenä ’nenä; vainu; kärki, huippu, keula, pää; luonnosta tai esineistä tullut sairaus (uskomus)’, nenusta ’mäystin, varpaallinen; hevosen turvan yli kulkeva hihna suitsissa’, nenitellä ’pistellä, piikitellä, nälviä’
lyydińeńä, nenä ’nenä; kirveen ulkokärki; veneen nokka’
vepsäńena ’nenä, nokka; kärki; nostantatauti’
vatjanenä ’nenä; kärki; itu’
vironina, murt. nena, eteläviro nõna, nana ’nenä; esiin pistävä pää, kärki; niemi’, ninastada ’nyrpistää nenää, suutahtaa’
liivinanā ’nenä, kuono, kärsä; niemi’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ruotsinsaameruotsinsaame njuon(n)e, njun(n)e ’nenä’, piitimensaame njuonnie (eteläsaame uumajansaame) ’nenä; kärki; kallion kieleke (E)’, luulajansaame njunn(j)ē ’nenä, kuono, nokka; (esimerkiksi suksen, ahkion, veneen, veitsen, neulan) kärki; matalahko, kaita tunturin tai vuoren haara’, pohjoissaame njunne (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’nenä, nokka, kärsä; kärki’ (saame sanat liittyvät vokaalistoltaan lähinnä eteläviro ja liivi muotoihin; sanalla on ilmeisesti alkuaan ollut vahvasti deskr. luonne, josta muun muassa itämerensuomi vokaalivaihtelut johtunevat).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Metsännenä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/metsännenä