Asiasanasto.fi

met­täsubstantiivi

/ˈmetːæ/

Johdettu sanasta: mesi

Merkitykset

  1. 1.(länsimurteellinen)metsä
  2. 2.yksikön partitiivi sanasta mesi

Esimerkkilauseet

Puhun suulla puhtahalla, Herran hengellä hyvällä, Lämpöisellä läyhöttelen: Mehiläinen mettä kantoi, Toi simoa siivossansa, Yheksän meren takoa, Veti kuin mesisulalla Näille suoloille hyville.

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Neljä laivaa juoksee rantaan, täynnä Leipää; viinaa, öljyä ja mettä.

August Ahlqvist, Säkeniä

Ne syövät pääasiassa siitepölyä, mettä ja hedelmiä, ja niiden nokka ja kieli ovat erilaistuneet siten, että nokka on kapea ja kielen päässä on eräänlainen harja.

Wikipedia: Mustaluri