Asiasanasto.fi

mieskuntoinen

adjektiivi

/ˈmie̯sˌkuntoi̯nen/

Yhdyssana: mies + -kuntoinen

Johdettu sanasta: mieskunto

Merkitykset

  1. 1.miehekkäällä tavalla fyysisesti ja henkisesti voimakas
  2. 2.(arkikieltä)sukupuolisesti kypsä ja toimintakykyinen (miehestä)

Etymologia

johdos, mieskunto, -inen

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsiviril

Esimerkkilauseet

— Niin, sitä se on, — sanoi isä, — minä olin mieskuntoinen, viidentoistavuotiaana, mutta olipa minulla muuan koulutoveri joka ei päässyt ripille siitä syystä että oli tehnyt lapsen eräälle rippikoulutytölle!

August Strindberg, Avioelämää I

Ja varsin huomattavaa oli myös se, että vastamainitut, Koivulahden pitäjästä kotoisin olevat jääkärit, veljekset Edvard Wik ja Johannes Björkman olivat kylväneet jääkärihenkeä ja miesten mieltä saaristokansan sydämeen, niin että kun aseita sitten siirrettiin rannikolle, useimpien Koivulahden kyläkuntien melkein koko mieskuntoinen väki oli Equityllä tuotuja aseita turvallisiin piilopaikkoihin viemässä ja niitä kantamassa.

K. A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka

Stenbockin puolisoa on luonnehdittu raa 'aksi ja mieskuntoiseksi, hänellä oli useita aviottomia lapsia.

Wikipedia: Ebba Stenbock

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivimieskuntoinen
Genetiivimieskuntoisen
Partitiivimieskuntoista
Essiivimieskuntoisena
Translatiivimieskuntoiseksi
Inessiivimieskuntoisessa
Elatiivimieskuntoisesta
Illatiivimieskuntoiseen
Adessiivimieskuntoisella
Ablatiivimieskuntoiselta
Allatiivimieskuntoiselle
Abessiivimieskuntoisetta

Riimit

-untoinen

Kaikki riimit