miik­ka

erisnimi, substantiivi/ˈmiːkːɑ/
Jaa

Merkitys

  1. (puhekieltä)miinus (erityisesti koulunumeroiden yhteydessä)Bilsasta ysi ja mantsasta ysi miikka.

Esimerkkilauseet

Näitä asioita toistelivat he molemmin puolin niiden parin vuoden aikana, jotka Miikka Koskinen vietti Kairalassa lukien tutkintoaan.
— Maila Talvio, Silmä yössä
Miikka lähtee ensin ja suorittaa viimeiset tutkintonsa, minä lähden perässä.
— Maila Talvio, Silmä yössä
Miikan huomaamatta Niko kirjoitti paperille mandariininmehulla salaviestin äidilleen.
— Wikipedia: Niko Vainio

Esiintymistiheys

6 289 esiintymää · 2.4 / milj.

Suomi24
1.3
Sanomalehdet
19.1
Aikakauslehdet
11.8
Wikipedia
5.0
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimiikka
Genetiivimiikan
Partitiivimiikkaa
Essiivimiikkana
Translatiivimiikaksi
Inessiivimiikassa
Elatiivimiikasta
Illatiivimiikkaan
Adessiivimiikalla
Ablatiivimiikalta
Allatiivimiikalle
Abessiivimiikatta

Riimit

-iːkːɑ

Kaikki riimit

Lähteet