mik­ko

erisnimi, substantiivi/ˈmikːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mik-ko (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 325. yleisin sana

Merkitys

  1. kettuun liitetty nimi

Esimerkkilauseet

Hän itsekseen ihmetteli, olisiko hänen setänsä Mikkokaan osottanut niin katalaa sisua.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Juuri silloin työntyi Mikko Pirhonen mökkiin, istahti ääneti rahille, sytytti piippunsa ja alkoi sitä imeksiä, nojaten kyynäspäihinsä, kuten Ollikin.
— Maiju Lassila, Pirttipohjalaiset
Elävinä kameina on saatettu pitää uskonnollisia toimintoja suorittavia henkilöitä (esimerkiksi pyhäköiden mikot), kuuluisia ja arvostettuja henkilöitä ja keisaria.
— Wikipedia: Kami

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mikko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Mikko Repolainen sanoo niitä haltijain saunoiksi, mutta minä en sitä oikein usko.
— Veikko Korhonen, Metsä ja kartano
Kokoonpanossa oli Katajiston lisäksi muun muassa Eppu Salminen ja Mikko Kivinen.
— Wikipedia: Oskari Katajisto
Sihteeri Mikko Tarjuksen neuvoteltua Jerobeam Näppisen kanssa kysyi tov.
— Tiitus, Kommunistien kokous Pöllölässä

Etymologia

Mikael-nimen yleisin suomalainen muoto. Vanhin kirjallinen maininta ketun nimenä on Gananderin Uudempia Uloswalituita Satuja -kokoelmasta vuodelta 1784.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

107 531 esiintymää · 41.0 / milj.

Suomi24
22.1
Sanomalehdet
304.2
Aikakauslehdet
209.9
Wikipedia
80.0
Reddit
16.7
Tekstitykset
2.9

Taivutustiedot

Yleisimmät: mikko 90 % · mikon 5 % · mikkoa 1 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ikːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mikko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mikko