mik­so­lyy­di­nen

adjektiivi/ˈmiksoˌlyːdinen/
Jaa

Merkitys

  1. (musiikki)duurimainen kirkkosävellaji, jonka kaava menee solmisaatiossa do, re, mi, fa, so, la, to, do, toisinsanoen duuri, jonka seistemäs sävel on alennettu

Etymologia

<< grc, μιξο-Λυδιος, ’puoliksi lyydialainen’

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.Mixolydian

Esimerkkilauseet

Monet kuitenkin noudattavat kirkkosävellajeja; yleisimmin käytettyjä kirkkosävellajeja olivat doorinen ja miksolyydinen.
Wikipedia: Keskiajan musiikki
Miksolyydinen: Duuri, dominantti päätössävelenä.
Wikipedia: Kirkkomusiikki

Englanninkieliset vastineet

  • Mixolydian

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimiksolyydinen
Genetiivimiksolyydisen
Partitiivimiksolyydistä
Essiivimiksolyydisenä
Translatiivimiksolyydiseksi
Inessiivimiksolyydisessä
Elatiivimiksolyydisestä
Illatiivimiksolyydiseen
Adessiivimiksolyydisellä
Ablatiivimiksolyydiseltä
Allatiivimiksolyydiselle
Abessiivimiksolyydisettä

Riimit

-yːdinen

Kaikki riimit

Lähteet