mi­na

substantiivi/ˈminɑ/
Jaa

Merkitykset

  1. (slangi)minuutti”Se on ihan pian täällä”, mä vastaan, ”viis minaa, sen bussi on myöhässä.” (Kaisa Maaria Hakala, "Helvetistä itään" (kirja v. 2017), s. 38)
  2. (historia)muinainen massa- ja rahayksikkö; kuudeskymmenesosa talentista

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nyt pksinäiseen saarehen haun mina sikseen heitän ja myönmän: Periaate ja yksinäisyys, se sama lie kuin narrius, yltiöpäisyys.
— Lauri Haarla, Hanuumanin tytär
O Gud, dock var i mina första dagar Med mig din frid, som alla moln förjagar.
— Eliel Aspelin-Haapkylä, Lauri Stenbäck
Runeberg ei pyrkinytkään mielistelemään arvostelijoita vaan sanoo kokoelman viimeisessä runossa "Till mina recensenter" (' Arvostelijoilleni ') itsevarmasti odottavansa moitteita mutta olevansa jo niin vanha, ettei ehdi niitä kuulla.
— Wikipedia: Carolina Runeberg

Esiintymistiheys

9 583 esiintymää · 3.7 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
1.7
Reddit
1.9
Tekstitykset
5.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimina
Genetiiviminan
Partitiiviminaa
Essiiviminana
Translatiiviminaksi
Inessiiviminassa
Elatiiviminasta
Illatiiviminaan
Adessiiviminalla
Ablatiiviminalta
Allatiiviminalle
Abessiiviminatta

Riimit

-inɑ

Kaikki riimit

Lähteet