Asiasanasto.fi

mi­nasubstantiivi

/ˈminɑ/

Merkitykset

  1. 1.(slangi)minuutti”Se on ihan pian täällä”, mä vastaan, ”viis minaa, sen bussi on myöhässä.” (Kaisa Maaria Hakala, "Helvetistä itään" (kirja v. 2017), s. 38)
  2. 2.(historia)muinainen massa- ja rahayksikkö; kuudeskymmenesosa talentista

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Nyt pksinäiseen saarehen haun mina sikseen heitän ja myönmän: Periaate ja yksinäisyys, se sama lie kuin narrius, yltiöpäisyys.

Lauri Haarla, Hanuumanin tytär

O Gud, dock var i mina första dagar Med mig din frid, som alla moln förjagar.

Eliel Aspelin-Haapkylä, Lauri Stenbäck

Runeberg ei pyrkinytkään mielistelemään arvostelijoita vaan sanoo kokoelman viimeisessä runossa "Till mina recensenter" (' Arvostelijoilleni ') itsevarmasti odottavansa moitteita mutta olevansa jo niin vanha, ettei ehdi niitä kuulla.

Wikipedia: Carolina Runeberg

Esiintymistiheys

9 583 esiintymää, 3.7 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.5
Wikipedia
1.7
Reddit
1.9
Tekstitykset
5.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimina
Genetiiviminan
Partitiiviminaa
Essiiviminana
Translatiiviminaksi
Inessiiviminassa
Elatiiviminasta
Illatiiviminaan
Adessiiviminalla
Ablatiiviminalta
Allatiiviminalle
Abessiiviminatta

Riimit

-inɑ

Kaikki riimit