mo­der­ni­suus

Kasvavalla innolla hän oli antautunut Ibsenin ja Björnsonin täälläkin heränneeseen vapaamielisyyden henkeen, liittyen varsinkin naisliikkeen kannattajiin, "naisemansipatsioniin", kuten silloin sanottiin, yhteiskouluaatteeseen ja muuhun sen ajan modernisuuteen, joka oli Aleksanderille samoin kuin koko hänen vanhalle fennomaanistolleen niin peräti luonteenvastaista ja inhoittavaa.

Niinä vuosina, jolloin Stravinskyn musikaalinen kekseliäisyys virittyi äärimmilleen, sävelsi Frankfurt am Mainin oopperan konserttimestari Paul Hindemith joukon kamarikappaleita, joissa kohtaa omalaatuisen sekoituksen kyynillisyyttä ja uutta kauneutta, uskoa ja epäilyä, luovaa voimaa ja hedelmätöntä koketteriaa – kaikki tämä ilmaistuna tavalla, jossa musikaalinen traditio on kerta kaikkiaan murskattu ja modernisuuden periaate johdettu äärimmäisyyksiin asti.

Benjamin taas luokitteli uudestaan ikuisuuden käsitteen ja asetti sen dialektiseen suhteeseen sen siirtymäkauden kanssa, jossa modernisuuden välittyminen itsessään ikuistetaan.