moinataverbi

/ˈmoi̯nɑtɑˣ/

Merkitys

1.(purjehdus)(tuulesta, myrkystä tms.) laantua, tyyntyäTuuli moinaa.

Etymologia

ruotsin mojna

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

moinaaminen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73

Muoto	Taivutus
Infinitiivi	moinata
Ind. prees. yks. 1.	moinaan
Ind. imperf. yks. 3.	moinasi
Kond. prees. yks. 3.	moinaisi
Pot. prees. yks. 3.	moinannee
Imperat. prees. yks. 3.	moinatkoon
Akt. 2. partisiippi	moinannut
Pass. imperf.	moinattiin

Riimit

-oinɑtɑ

koinata