mo­li­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. rukoilla, pyytää; moittia, nuhdella

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (venäjä: molít́)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
paikoin Pohjois-Karjala Kainuu Peräpohja
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, vatja
  1. suomimolia
  2. venäjämolít́ ’rukoilla’, molítva ’rukous’
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalamolie ’rukoilla’, malittu, malitvo, molitvo ’rukous’
lyydimoĺida ’rukoilla’, malitv ’rukous’
vepsämoĺda ’rukoilla’, molitvo ’rukous’
vatja(vatjan Kukkosin murre) molitva ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Molia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/molia