monofonia
substantiivi/ˈmonoˌfoniɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.musiikki, joka koostuu yhdestä lauluäänestä, yleensä säestyksellä
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
Pythagoras Pythagoralaista viritysjärjestelmää käytettiin etenkin keskiajalla Euroopassa yksiäänisessä laulussa, eli monofoniassa, ja varhaisessa moniäänisyydessä, eli polyfoniassa.
Monofonia () on musiikkia, jossa on vain yksi melodiaa esittävä ääni.
Englanninkieliset vastineet
- monophony
Taivutustiedot
Taivutusluokka 12
| Nominatiivi | monofonia |
| Genetiivi | monofonian |
| Partitiivi | monofoniaa |
| Essiivi | monofoniana |
| Translatiivi | monofoniaksi |
| Inessiivi | monofoniassa |
| Elatiivi | monofoniasta |
| Illatiivi | monofoniaan |
| Adessiivi | monofonialla |
| Ablatiivi | monofonialta |
| Allatiivi | monofonialle |
| Abessiivi | monofoniatta |
Riimit
-oniɑ
Kaikki riimit