mork­kaa­mi­nen

substantiivi/ˈmorkːɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: morkata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä morkata

Etymologia

morkata + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimorkkaaminen
Genetiivimorkkaamisen
Partitiivimorkkaamista
Essiivimorkkaamisena
Translatiivimorkkaamiseksi
Inessiivimorkkaamisessa
Elatiivimorkkaamisesta
Illatiivimorkkaamiseen
Adessiivimorkkaamisella
Ablatiivimorkkaamiselta
Allatiivimorkkaamiselle
Abessiivimorkkaamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet