mor­ka­ta

verbi/ˈmorkɑtɑˣ/
Jaa

Merkitys

  1. (arkikieli)parjata, haukkuaÄlä morkkaa mun mutsii.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Etymologia

Sana on laina ruotsin murteissa esiintyvästä verbistä morka, joka merkitsee 'jurnuttaa vihaisena'. Morkata-sanan varhaisin maininta suomen kirjakielessä tapahtui 1860, jolloin julkaistiin G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalainen sanakirja.

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Esimerkkilauseet

"Minä, pelkään, olisin saattanut ajatella vanhaa sananlaskua siitä, miten paholainen morkkaa syntiä", ei George Heriot malttanut olla tokaisematta.
— Walter Scott, Nigelin vaiheet
"Mikä tässä tarkenee, kun ihan kylmiltä suin piti sänkyyn vääntäytyä." Toisinaan taas soimasi: "On sitä muisti, kun ei muista tulitikkuja pyytää!" Toisin ajoin taas morkkasi muilla sanoin, vaikka Anna Liisaa ilmankin rasitti suru.
— Maiju Lassila, Tulitikkuja lainaamassa
Rock, Mc Mahon ja Grenier tuulettivat kolmistaan kehässä, ja kun The Rock ja Grenier poistuivat, päätti Mc Mahon vielä morkata Hogania: hän heitti pukunsa pois, ja sen alta paljastui punainen Hulkamania -paita, jota oli kuitenkin hieman tärvelty.
— Wikipedia: Hulk Hogan

Englanninkieliset vastineet

  • put down

Esiintymistiheys

9 131 esiintymää · 3.5 / milj.

Suomi24
4.2
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73, vokaalivaihtelutyyppi A

MuotoTaivutus
Infinitiivimorkata
Ind. prees. yks. 1.morkkaan
Ind. imperf. yks. 3.morkkasi
Kond. prees. yks. 3.morkkaisi
Pot. prees. yks. 3.morkannee
Imperat. prees. yks. 3.morkatkoon
Akt. 2. partisiippimorkannut
Pass. imperf.morkattiin

Riimit

-orkɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet