morkata
verbi/ˈmorkɑtɑˣ/
Merkitys
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Etymologia
Sana on laina ruotsin murteissa esiintyvästä verbistä morka, joka merkitsee 'jurnuttaa vihaisena'. Morkata-sanan varhaisin maininta suomen kirjakielessä tapahtui 1860, jolloin julkaistiin G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalainen sanakirja.
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Hierarkia
Esimerkkilauseet
"Minä, pelkään, olisin saattanut ajatella vanhaa sananlaskua siitä, miten paholainen morkkaa syntiä", ei George Heriot malttanut olla tokaisematta.
"Mikä tässä tarkenee, kun ihan kylmiltä suin piti sänkyyn vääntäytyä." Toisinaan taas soimasi: "On sitä muisti, kun ei muista tulitikkuja pyytää!" Toisin ajoin taas morkkasi muilla sanoin, vaikka Anna Liisaa ilmankin rasitti suru.
Rock, Mc Mahon ja Grenier tuulettivat kolmistaan kehässä, ja kun The Rock ja Grenier poistuivat, päätti Mc Mahon vielä morkata Hogania: hän heitti pukunsa pois, ja sen alta paljastui punainen Hulkamania -paita, jota oli kuitenkin hieman tärvelty.
Englanninkieliset vastineet
- put down
Esiintymistiheys
9 131 esiintymää, 3.5 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 73, vokaalivaihtelutyyppi A
| Infinitiivi | morkata |
| Ind. prees. yks. 1. | morkkaan |
| Ind. imperf. yks. 3. | morkkasi |
| Kond. prees. yks. 3. | morkkaisi |
| Pot. prees. yks. 3. | morkannee |
| Imperat. prees. yks. 3. | morkatkoon |
| Akt. 2. partisiippi | morkannut |
| Pass. imperf. | morkattiin |
Riimit
-orkɑtɑ
Kaikki riimit