Asiasanasto.fi

mou­ku­mi­nensubstantiivi

Johdettu sanasta: moukua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä moukua

Etymologia

moukua + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Eikä kaukaisille metsäperille kuulunut kirkonkellojen moukuminen.

Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita