Asiasanasto.fi

mui­nais­kar­ja­lasubstantiivi

Johdettu sanasta: karjala

Merkitys

  1. 1.myöhäiskantasuomen pohjoismurteen itähaarasta kehittynyt, Laatokan rannoilla puhuttu kieli, josta edelleen kehittyivät karjalan ja inkeroisen kielet sekä suomen kaakkois- ja itämurteet

Etymologia

yhdyssanamuoto + muinainen + karjala

Esimerkkilauseet

Mitä todennäköisemmin läntinen, hämäläinen vaikutus, alkoi vaikuttaa muinaiskarjalaan, josta myöhemmin omaksi muinaiskielekseen erottui kantasavo viimeistään ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323.

Wikipedia: Kainuun murre

Uskonnollinen ero, kulttuuri - ja kauppayhteyksien suuntautuminen sekä muuttoliikkeet johtivat siihen, että Novgorodin puolella muinaiskarjalan kielestä kehittyi vähitellen karjalan kieli eli varsinaiskarjala.

Wikipedia: Karjalan historia