Asiasanasto.fi

mui­nais­ta­rusubstantiivi

/ˈmui̯nɑi̯sˌtɑru/

Yhdyssana: muinainen + -sta

Johdettu sanasta: taru

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.muinaisajoilta peräisin oleva legenda tai myyttinen kertomus

Esimerkkilauseet

Myöhemmissä muinaistaruissa, esim. Kreutzwaldin "Viron kansan saduissa" esiintyy täydellinen kristinuskon piru, kehittyen yhä, kunnes "Vanhanpakanan saduissa" se jo on täydelleen nykyisen kirkon saatana, kaikkine keskiaikaisine ominaisuuksineen.

Juho Kujala, Piru

Sitä osaa silloisesta elämästäni, jonka tapauksia muinaistarut, legendat ja myöskin nykyaikaiset historiantutkimukset erikoisesti koskettelevat, en muista läheskään niin selvään kuin tähän asti kuvatun jakson.

Arvid Järnefelt, Lalli

Proosa -Edda, myös Nuorempi Edda, Sturlusonin Edda tai Snorrin Edda, () on skandinaavisten muinaistarujen kokoelma, jonka kirjoitti vanhojen tarinoiden pohjalta islantilainen runoilija ja poliitikko Snorri Sturluson ilmeisesti vuoden 1220 tienoilla.

Wikipedia: Proosa-Edda

Esiintymistiheys

139 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimuinaistaru
Genetiivimuinaistarun
Partitiivimuinaistarua
Essiivimuinaistaruna
Translatiivimuinaistaruksi
Inessiivimuinaistarussa
Elatiivimuinaistarusta
Illatiivimuinaistaruun
Adessiivimuinaistarulla
Ablatiivimuinaistarulta
Allatiivimuinaistarulle
Abessiivimuinaistarutta

Riimit

-ɑru

Kaikki riimit