na­ru

substantiivi/ˈnɑru/
Jaa
Viittaa artikkeliin

na-ru (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 3 963. yleisin sana

Merkitykset

  1. sitomistarkoituksiin valmistettu yksinkertainen tai kerrattu, tavallisesti kierretty lankamainen tuoteNaru on läpimitaltaan 2–4 mm, korkeintaan 7 mm.
  2. (puhekieli)heiveröinen henkilö, narukäsi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kahdennellatoista lyönnillä hän nousi jälleen seisaalleen ja silmäili kolkkoa narua tällä kertaa urheasti, vapisematta.
— Maurice Leblanc, 813
Sitte kun virtahepo on tarpeeksi uupunut, sieppaavat pyydystäjät kohon käsiinsä ja kiidättävät narun maalle, missä kietaisevat sen puun ympärille, kiskoakseen kaikin voimin, kunnes pakottavat elukan kömpimään ylös vedestä.
— Sven Hedin, Navalta navalle II
Kuivien ja kiinteiden tavaroiden kuljettamiseen käytettiin luonnonmateriaaleista käsin valmistettuja kääreitä, naruja, koreja, pusseja, säkkejä, tuokkosia, vakkoja tai arkkuja.
— Wikipedia: Pakkaus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan naru lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pallon päällä oli lenkki, josta se roikkui narun tai ketjun avulla katossa ja joko heilui tai pyöri.
— Wikipedia: Diskopallo
Vetojuhtana voi olla myös poroja ja koiria, joiden valjaisiin on naruilla kiinnitetty n.
— Wikipedia: Ahkio
Hän liikahti niin epätoivoisen rajusti, että naru kaulassa oli kuristaa hänet.
— James Oliver Curwood, Jack Howlandin seikkailut
Cooper päättää nykäistä narusta, jonka päässä on kello, joka ilmoittaa paavin kuolleen.
— Wikipedia: Eurotrip

Etymologia

1naru1 – nuora, köydenpätkä, köysi

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: snara)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1880
Levinneisyys
yleinen

Lähtökohta: ← nykyruotsi snara ’silmukka, ansa, paula, sadin’ (muinaisruotsi snara, tanska keskialasaksa snare), nykyruotsi murt. snaro, snäro, snäru ’sama merkitys’ Vertaa naara2.

2naru2 – (kengän) narina

Sanakirjassa
Käsitellään sanan narista yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

Onomat. sanoja. Samankaltaisia sanoja esiintyy myös muissa kielissä, esimerkiksi nykyruotsi knarra, saksa knarren ’narista, natista’. Vertaa narri2, narskaa.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalanarissa, narata ’narista’, narahtoa ’narahtaa’, naru ’narina’
vironariseda ’narista’ (? ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

3naru3 – rannekipu, eräänlainen nivelsairaus

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: knarr)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan narri yhteydessä
Vastineita
viro

Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. knarr ’(kättä taivutettaessa narinaa aiheuttava) rannekipu’ v:stä nykyruotsi knarra ’narista’.

Varianttiin nari lienee vaikuttanut myös onomat. v. narista; samanlaista vaikutusta on myös viro murt. nari ’nivelsairaus’ (vertaa tähän myös saksa Knarren ’narina’).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

viromurt. (Luoteis-Viro, Saarenmaa) narr ’nivelen kitinä’

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • cord
  • linelähisynonyymi
  • static lineyläkäsite
  • string
  • twine
  • tie

Esiintymistiheys

51 935 esiintymää · 19.8 / milj.

Suomi24
21.8
Sanomalehdet
7.0
Aikakauslehdet
7.4
Wikipedia
8.1
Reddit
11.3
Tekstitykset
16.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: narussa 23 % · narun 15 % · naru 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑru

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Naru. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naru