mu­ni­mi­nen

substantiivi/ˈmuniminen/
Jaa

Johdettu sanasta: munia

Merkitys

  1. teonnimi verbistä munia

Etymologia

munia + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Mutta koska tuo pikkunen älykäs eläin nähtävästi tiesi kuinka turhaa tuo muniminen yksinäisyydessä oli, ei se muninutkaan järjellisellä ja varovaisella tavalla pesäänsä.
— Alexander L. Kielland, Laivuri Worse
— Luulisi tosiaan sinun jo tietävän, mitä muniminen merkitsee, kummasteli myös Erkki.
— Urho Karhumäki, Päivärannan kesä
Yhtäaikainen muniminen lisää kuoriutuneiden poikasten elinmahdollisuuksia, koska pedot eivät ehdi syödä useimpia poikasia ennen kuin ne ehtivät mereen.
— Wikipedia: Merikilpikonnat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimuniminen
Genetiivimunimisen
Partitiivimunimista
Essiivimunimisena
Translatiivimunimiseksi
Inessiivimunimisessa
Elatiivimunimisesta
Illatiivimunimiseen
Adessiivimunimisella
Ablatiivimunimiselta
Allatiivimunimiselle
Abessiivimunimisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet