mur­jot­ta­ja

substantiivi/ˈmurjotːɑjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: murjottaa

Merkitys

  1. henkilö, joka murjottaa

Etymologia

murjottaa + johdin -ja

Esimerkkilauseet

Mutta Augustine, salavihainen murjottaja, jonka täytyi pitää hyvänään kaikki, sylkäsi kostoksi takaapäin kenenkään huomaamatta hänen hameelleen.
— Émile Zola, Ansa
Ei hän ole liian lihava eikä liian laiha, ei kiukkuinen eikä murjottaja.
— Ernst Lampén, Pikakuvia Raja-Karjalasta

Esiintymistiheys

362 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimurjottaja
Genetiivimurjottajan
Partitiivimurjottajaa
Essiivimurjottajana
Translatiivimurjottajaksi
Inessiivimurjottajassa
Elatiivimurjottajasta
Illatiivimurjottajaan
Adessiivimurjottajalla
Ablatiivimurjottajalta
Allatiivimurjottajalle
Abessiivimurjottajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet