mur­jot­taa

verbi/ˈmurjotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mur-jot-taa (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 18 454. yleisin sana

Johdettu sanasta: murjoa

Merkitys

  1. olla (tavallisesti vaieten) ilme synkkänä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Öh", oli isä usein kesken kaikkea hänelle, pojalleen, sanonut, "mitäs siinä murjottaa ja möllistelee Niemen suunnalle kun kerran Linnaan päin on katsottava".
— Juho Koskimaa, Syksyä ja rakkautta
Davy "murjotti", ja kun Anna oli riisunut hänet, sukelsi hän pää edellä vuoteeseensa ja hautasi kasvonsa päänaluseen.
— Lucy M. Montgomery, Anna ystävämme
Toscanini oli tunnettu tavastaan vetäytyä harjoitushuoneeseensa murjottamaan, jos koki ettei saa tahtoaan läpi taiteellisissa kysymyksissä.
— Wikipedia: Arturo Toscanini

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan murjottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Niinpä ne välttivät toisiaan ja murjottivat vihaisesti, joka kerta kun kohtasivat toisensa.
— Frederick Marryat, Uudisasukkaat Kanadassa
Ukko vilkasi vihaisesti Paavoa silmiin ja läksi murjottaen nurkkaansa.
— Lauri Hannikainen, Erakkojärveläiset
Heidän oli tapana sillä tavalla murjottaa.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita III

Etymologia

Alkuperä
Murresana

Vertaa murteellinen murjottaa (yleinen) ’olla pahantuulisena ääneti, mököttää, jurottaa’.

Englanninkieliset vastineet

  • mope
  • sulk

Esiintymistiheys

5 972 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.3
Reddit
1.1
Tekstitykset
7.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: murjottaa 39 % · murjottamaan 12 % · murjota 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin murjottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämurjotanmurjotinolen murjottanutolin murjottanut
sinämurjotatmurjotitolet murjottanutolit murjottanut
hänmurjottaamurjottion murjottanutoli murjottanut
memurjotammemurjotimmeolemme murjottaneetolimme murjottaneet
temurjotattemurjotitteolette murjottaneetolitte murjottaneet
hemurjottavatmurjottivatovat murjottaneetolivat murjottaneet
passiivimurjotetaanmurjotettiinon murjotettuoli murjotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurjottaisinolisin murjottanut
sinämurjottaisitolisit murjottanut
hänmurjottaisiolisi murjottanut
memurjottaisimmeolisimme murjottaneet
temurjottaisitteolisitte murjottaneet
hemurjottaisivatolisivat murjottaneet
passiivimurjotettaisiinolisi murjotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämurjota—
hänmurjottakoonolkoon murjottanut
memurjottakaamme—
temurjottakaa—
hemurjottakootolkoot murjottaneet
passiivimurjotettakoonolkoon murjotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurjottanenlienen murjottanut
sinämurjottanetlienet murjottanut
hänmurjottaneelienee murjottanut
memurjottanemmelienemme murjottaneet
temurjottanettelienette murjottaneet
hemurjottanevatlienevät murjottaneet
passiivimurjotettaneenlienee murjotettu

Infinitiivit

1. infinitiivimurjottaa
1. inf. pitkä muotomurjottaakseen
2. inf. inessiivimurjottaessa
2. inf. inessiivi, passiivimurjotettaessa
2. inf. instruktiivimurjottaen
3. inf. inessiivimurjottamassa
3. inf. elatiivimurjottamasta
3. inf. illatiivimurjottamaan
3. inf. adessiivimurjottamalla
3. inf. abessiivimurjottamatta
3. inf. instruktiivimurjottaman
4. infinitiivimurjottaminen
5. infinitiivimurjottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimurjottava
Passiivin 1. partisiippimurjotettava
Aktiivin 2. partisiippimurjottanut
Passiivin 2. partisiippimurjotettu
Agenttipartisiippimurjottama
Kieltopartisiippimurjottamaton

Riimit

-urjotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Murjottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/murjottaa