murkku
substantiivi/ˈmurkːu/
Merkitykset
- 1.(arkikieli)muurahainen
- 2.(arkikieli)murrosikäinen
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
Pane tunturi tuiskuhun, murkku vuomille levitä, voiaa—naa—naa, että eksyis ristiherra, pääsis pappi päivistänsä.
Ei kyllä etelän viljavien vainioiden vakaisille kyntäjille, eikä kukkarantaisten lehtojärvien soutajille, vaan rohkealle ja karaistuneelle väelle, joka tohtii työntyä peikkojen pimeään perukkaan, uskaltaa uhmata julmaa Jäämerta ja pystyy murkussakin vaeltamaan tuntureita, eikä pelkää rakentaa asuinmajaansa kapealle rantakaistaleelle synkkänä uhkaavan pahtaseinän alle, vaikka samassa pahdassa ennen on saattanut asustaa tunturiväkeäkin.
Raivopäissään sirkat hyökkäävät murkkujen kimppuun, mutta sirkkojen johtaja Hopper keskeyttää hyökkäyksen.
Esiintymistiheys
6 521 esiintymää, 2.5 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi A
| Nominatiivi | murkku |
| Genetiivi | murkun |
| Partitiivi | murkkua |
| Essiivi | murkkuna |
| Translatiivi | murkuksi |
| Inessiivi | murkussa |
| Elatiivi | murkusta |
| Illatiivi | murkkuun |
| Adessiivi | murkulla |
| Ablatiivi | murkulta |
| Allatiivi | murkulle |
| Abessiivi | murkutta |
Riimit
-urkːu
Kaikki riimit